Tapahtumakalenteri

Yleisöluento: ”MT MERIOIL VUOTAA! MILJOONAT VAARASSA!!! -öljyonnettomuuden syyt ja seuraukset

09.03.2010

Aika: Tiistaina 9.3.2010 kello: 12.30 -15.30
Paikka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun iso auditorio A1004, Metsola, Pääskysentie 1, Kotka

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.

Öljyvahinko voi pahimmillaan sotkea satoja kilometrejä rantaviivaa. Tilanne on huolestuttava ja saastumisen seuraukset kauaskantoisia – selityksiä onnettomuuksille kaivataan! Luennolla on tarjolla tietoa laivaonnettomuuksien syistä ja vaikutuksista meriluontoon. Millä keinoilla onnettomuuksiin voidaan varautua ja mitä on tehtävissä?

Seminaari on ilmainen ja on tarkoitettu asiasta kiinnostuneelle suurelle yleisölle, alan eri toimijoille ja opiskelijoille. Puheenjohtajana toimii Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen. Luennoilla puhujina ovat Justiina Halonen KyAMK:sta, Inari Helle Helsingin yliopistosta, Maria Hänninen Teknillisestä korkeakoulusta, Mirva Salokorpi KyAMK:sta ja Jenni Kuronen Turun yliopistosta.

Seminaari toteutuu neljän Suomenlahden merenkulun tutkimukseen keskittyneen hankkeen yhteistyönä. Merenkulun tutkimus on laajaa ja näkökulmia aiheeseen on useita. Tässä tilaisuudessa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla näiden hankkeiden tuottaman tiedon avulla monitieteinen lähestymistapa öljyvahinko – aiheeseen; miten monen asian summa onnettomuus voi olla, mihin kaikkeen se vaikuttaa ja minkälaisia keinoja eri toimijoilla on käytettävissä.

Seminaarissa ovat mukana Merikotkan hankkeet
Safgof, joka on keskittynyt Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymiin ja kasvun vaikutuksiin ympäristölle. Meriliikenteen kasvu lisää ympäristöuhkia ja kasvulla voi olla vaikutuksia myös yleiseen turvallisuuteen. Kasvuennusteiden perustella voidaan myös arvioida mahdollisen onnettomuuden riskin kasvua.
Metku, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa merenkulun turvallisuuden parantamiseksi ja parantaa alan eri osapuolien ymmärrystä turvallisuuskulttuuriasioista. Näitä osapuolia on kuljetuksissa, satamissa, viranomaistoiminnassa ja vakuutusyhtiöissä.
Oilrisk-hankkeessa arvioidaan mahdollisen öljyonnettomuuden riskiä Suomenlahden ja Saaristomeren luontoarvoille. Projekti tuottaa mm. tietoa siitä, mitkä lajit ovat suurimmassa vaarassa, minkälaiset öljyntorjuntaratkaisut edesauttavat luontoarvojen suojelua, ja miten rantatorjunta tulisi järjestää.
Mukana on myös KyAMK:n ja Suomenlahden rannikon pelastustoimien ja ympäristökeskusten kanssa yhteistyössä toteutettu
SÖKÖ II-hanke, jossa kehitetään ohjeistusta alusöljyvahingon rantatorjuntaan. Hanke keskittyy pelastustoimen vastuualueeseen alusöljyvahinkotilanteessa: rantatorjunnan organisointiin, öljyjätteen keräämiseen, kuljettamiseen ja muuhun käsittelyyn.

Päivän ohjelma

12.30- 12.40 Puheenjohtajan puheenvuoro, pelastusjohtaja Ilpo Tolonen

12.40–13.10 Alusöljyvahinko ja sen torjunta
Justiina Halonen, merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikkö, KyAMK
Alusöljyvahinko voi pahimmillaan sotkea satoja kilometrejä rantaviivaa. Rantaan ajautunut öljy tuottaa maa-ainekseen imeytyessään valtavan määrän öljypitoista jätettä, jonka kerääminen ja kuljettaminen ovat aikaa ja resursseja vaativa tehtävä. Rantatorjunnan organisoinnista vastaa alueellinen pelastustoimi. Mutta mistä saadaan varoja torjuntaoperaation kustantamiseen?

13.10-13.40 Mustan horisontin kirous – Öljyn vaikutukset meriluonnossa
Inari Helle, Luonnonvarojen käytön ja ohjauksen tutkimusryhmä (FEM), Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Suomenlahden jatkuvasti lisääntyvät öljykuljetukset ovat uhka alueen herkälle ja ainutlaatuiselle luonnolle. Öljyonnettomuuden seuraukset riippuvat tapahtumapaikasta, öljytyypistä, vuodenajasta, sääolosuhteista ja alueen eliöstöstä. Vaikka öljyyn tahriintuneet linnut keräävät yleensä suurimman huomion onnettomuuden jälkeen, on hyvä muistaa, että öljyn vaikutukset meriluonnossa ovat huomattavasti tätä moninaisemmat.

TAUKO

14.00–14.30 Case ”Merioil”: mitä oikein tapahtui? - laivaonnettomuudet ja niiden syyt Suomenlahdella, Maria Hänninen, Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun sovelletun mekaniikan laitos, meritekniikka
Suurin osa merionnettomuuksista on aiheutunut ns. inhimillisen virheen seurauksena. Esityksessä tarkastellaan Suomenlahden onnettomuustilastoja ja ns. inhimillistä tekijää: minkälaisia onnettomuuksia on tapahtunut ja mitä niiden syistä tiedetään. Analyysin perusteella pohditaan mitä "MT Merioilille" olisi todennäköisemmin voinut tapahtua.

14.30–15.00 MT Merioilin meriselitys-alusöljyvahingon syyt ja niihin vaikuttaminen varustamon näkökulmasta, Mirva Salokorpi, merenkulun tutkimus- ja kehitysyksikkö, KyAMK
Onnettomuuden taustalla on usein monia erilaisia syitä. Esimerkiksi inhimillisten virheiden, kuten unohdus, havainnointivirhe tai tulkintavirhe, mahdollisuus kasvaa, kun uhkatekijöiden määrä lisääntyy. Sekä uhkia että virheitä voidaan hallita. Tunnistamalla kaikki toimintaan vaikuttavat uhkatekijät ja virhemahdollisuudet ja laatimalla menetelmät niiden hallitsemiseksi laivanvarustamot voivat vaikuttaa alustensa turvallisuuteen sekä välttää Merioilin kaltaiset onnettomuudet.

15.00-15.30 MT Merioilin turvallisuus lainsäädännön näkökulmasta
Jenni Kuronen, Merenkulun logistiikan tutkimus, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Meriturvallisuusriskiä pyritään ennalta ehkäisemään suurella määrällä lainsäädäntöä kansainväliseltä tasolta kansalliselle tasolle. Meriturvallisuuslainsäädäntö määrittelee mm. alusten rakenteita ja varusteita, alusten miehitystä ja miehistön pätevyysvaatimuksia ja turvalliseen navigointiin liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi luotsausta tai väylien merkintää. Vaikka meriturvallisuuslainsäädäntöä on paljon, järjestelmä ei ole kuitenkaan aukoton. Erilaiset meriturvallisuussäätelyjärjestelmän heikkoudet mahdollistavat esimerkiksi huonokuntoisten ja huonosti operoitujen alusten liikennöinnin maailman merillä.

15.30-15.40 Loppusanat puheenjohtaja Ilpo Tolonen