Hakeminen » Uratarinoita » Jari Rutanen
Opintieltä urapolulle
Jari Rutanen
 | "Työllistymiseni on työharjoitteluni ansiota." Tradenomina julkishallinnon pyörteissä- Jos opiskelusta maksettaisiin palkkaa, ryhtyisin ikuiseksi opiskelijaksi!, naurahtaa Jari Rutanen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 2000, Rutanen päätti hakea ammattikorkeakouluun, vaikka yliopisto ja englannin kääntäjän ammatti olivat hänellä ensisijaisesti tähtäimessä. Tie kääntäjän uralle katkesi kuitenkin yliopiston pääsykokeisiin. |
- Olen aina ollut todella kiinnostunut kielten opiskelusta, joten päätin valita ammattikorkeakoulusta sellaisen linjan, jossa pystyisi opiskelemaan mahdollisimman paljon kieliä. Ammattikorkeakoulussa kiinnosti myös tulevan tradenomin työnkuvan selkeys verrattuna yliopistossa kieliä lukeneeseen, Rutanen pohtii.
Työharjoittelusta leipätyöksi
Rutanen suoritti opintonsa suunnitellusti kolmessa vuodessa, mutta valmistuminen viivästyi, sillä työharjoittelupaikat olivat tiukalla. Hänellä ei ollut aiempaa työkokemusta alalta, ja se oli koitua opintojen kulminaatiopisteeksi. Ratkaisu ongelmaan löytyi rahasta.
- En ollut minään kesänä saanut opintojani vastaavaa kesätyötä, mikä vaikeutti työharjoittelupaikan saantia. Tuntui, että joka paikassa vaadittiin jonkinlaista työkokemusta alalta. Lopulta päädyin tarjoamaan työpanostani ilmaiseksi, mikä kannattikin, sillä silloin sain lopulta kaipaamani alakohtaisen harjoittelupaikan, kertoo Rutanen kokemuksistaan.
Paikka löytyi opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen yksiköstä. Yksikön toimialaan kuuluvat esi-, perus- ja lukiokoulutus sekä taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö. Kolmikuukautinen työharjoittelu oli Rutasen mukaan yksi hänen opintojensa antoisimmista jaksoista, sillä hän on työskennellyt ministeriön palveluksessa vuonna 2005 suorittamastaan harjoittelujaksosta lähtien.
- Työharjoittelusta oli minulle eniten hyötyä, eli voidaan sanoa, että työllistymiseni on lopulta työharjoitteluni ansiota, hän iloitsee.
Rutanen työskentelee ministeriössä hallinnollisena avustajana. Hän vastaa muun muassa valtionavustusasioiden sekä internet-sivujen hallinnoinnista, muutoin hänen tehtävänsä keskittyvät erilaisiin avustustoimiin.
- Tehtäviini on vuosien varrella kuulunut, ja kuuluu tällä hetkellä, esimerkiksi yksikkömme asiantuntijoiden avustaminen ja päällikön sihteerinä toimiminen. Tein myös yhdeksän kuukauden mittaisen äitiyslomasijaisuuden sektoritutkimuksen neuvottelukunnan hallinnollisena avustajana vuosien 2009–2010 aikana, hän kertoo.
Opit KyAMK:sta, taidot työelämästä
Rutanen muistelee opiskeluaikaansa KyAMK:ssa tyytyväisenä. Hänen parhaimmat muistonsa liittyvät opiskelijatovereihin, ja opinnoista ensimmäisenä mieleen nousevat kielet sekä liiketalouden opit. Vaativin tehtävä tuntui olleen työharjoittelupaikan etsintä.
Työelämässä tarvitsemiaan taitoja Rutanen sanoo oppineensa eniten käytännössä, mutta vasta työelämään siirryttyään, sillä hän valitsi julkishallinnon liike-elämän sijaan.
- Meillä oli hyvä henki koulun opiskelijoiden kesken ja se kannusti tulemaan kouluun, vaikka päivän oppitunnit olisivatkin tuntuneet puuduttavilta. Oppimistani asioista päällimmäisenä mieleen ovat jääneet ATK-taidot, kuten MS Office -ohjelmien hallinta, sekä totta kai opiskelemani kielet ja liike-elämän tuntemus, mikä onkin hassua, sillä sijoituin työelämässä julkishallinnon puolelle enkä liike-elämän pariin, hän selventää.
Rutanen on punninnut suorittamiaan opintoja monelta kantilta ja pohtinut myös, olisiko opinnoissa voinut edetä nykyistä työuraa paremmin tukevalla tavalla. Selkeää vastausta hän ei ole löytänyt, mutta ammentaa omista kokemuksistaan paljon hyviä neuvoja tuleville opiskelijoille.
- Työskennellessäni nyt julkishallinnon puolella olen miettinyt, olisiko minun ehkä kannattanut valita julkishallinnon suuntautumisvaihtoehto kansainvälisen assistentin sijaan. Toisaalta, silloin en olisi voinut suorittaa yhtä paljon haluamiani kieliopintoja. En myöskään osallistunut opiskeluni aikana kansainväliseen vaihtoon, vaikka jälkikäteen ajateltuna se olisikin ehkä ollut viisasta, hyödyllistä ja todella mielenkiintoista. Mutta silloin ajattelin, että se vain pitkittäisi opiskelujani, Rutanen kuvailee ja jatkaa:
- Opiskeluaika kannattaakin hyödyntää valitsemalla mahdollisimman paljon sellaisia kursseja, jotka kiinnostavat itseään ja joista on oletettavasti hyötyä tulevassa työelämässä. Ei kannata tuijottaa vain opintopisteiden vähimmäismäärää, sillä opintopisteitähän saa kerryttää tutkintoon käsittääkseni rajattoman määrän. Työelämän jatkokoulutusmahdollisuudet eivät sitten aina olekaan itsestäänselvyys eivätkä aina ilmaisia.
Tulevaisuus toiveita täynnä
Rutanen suunnittelee tulevaisuuttaan mieli avoinna. Vaikka hänellä on paikka vakaan työantajan leivissä, elää hänkin vallitsevan taloustilanteen armoilla. Vapaita virkoja avautuu valtiollakin yhä harvemmin, mutta Rutanen sanoo silti olevansa julkishallinnon miehiä henkeen ja vereen.
- Valtion tuottavuusohjelma yrittää karsia henkilötyövuosia joka virastosta, mikä vaikeuttaa etenkin työnhakijoiden asemaa. Olisin todella kiinnostunut siirtymään avustajan tehtävistä asiantuntijatehtäviin, sillä valtionhallinnossa on jonkun verran asiantuntijatehtäviä, joissa ei vielä vaadita ylempää korkeakoulututkintoa. En ihan helpolla siirtyisi vastaaviin hommiin liike-elämässä, sillä minua innostaa työ, joka ei hyödytä vain jotain tiettyä yritystä vaan työ, jolla tunnen olevan merkitystä laajemmaltikin, hän toteaa.
Kelpo vaihtoehto Rutasen uratoiveille on suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, joko AMK-tasolla tai yliopistossa. Mies kokee kuitenkin tarjolla olevat opiskelumahdollisuudet alaansa nähden osittain puutteellisiksi.
- Ylempi AMK-tutkinto olisi luontevin keino ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi, mutta tutkimieni vaihtoehtojen perusteella näyttää siltä, että ylemmät AMK -tutkinnot ovat todella paljon liike-elämäpainotteisia. Toivoisinkin, että AMK:t kehittäisivät ylempiä tutkintojaan jatkossa myös julkishallinnon puolella työskenteleviä tradenomeja silmällä pitäen, mies huomauttaa.
Jatkokoulutusmahdollisuuksien puute on saanut Rutasen miettimään jopa alan vaihtoa. Tällöin hän suuntaisi katseensa jälleen yliopisto-opintoihin.
- Olen miettinyt, että jos kerta mielin ylempää korkeakoulututkintoa, niin hakeutuisin yliopistoon. Siinä tapauksessa voisi vaihtoehdoksi tulla myös totaalinen alan vaihtokin. Vaihtelu ei koskaan ole elämässä pahitteeksi, Rutanen vinkkaa lopuksi.
Haastattelu 8.7.2010
Muokattu: 8.7.2010 08:19
